Rakennussektorin on aika siirtyä lineaarisesta ajattelusta kiertotalouden potentiaalin todelliseen tunnistamiseen

Loftasunnot vanhassa painotalossa, Loviisa. ©HELST Arkkitehdit 2021.

Taloudellinen näkökulma

 

Rakentamisen lainsäädännön uudistukset tulevat ohjaamaan rakennustapojamme vähähiilisempään suuntaan. Uusi näkökulma heijastuu myös kiinteistönomistajien rakennuksiin liittyviin strategisiin valintoihin.¹ Rakennuksen omistajan ei välttämättä ole resurssitehokkuuden tai taloudellisten asetelmien nimissä aina järkevää purkaa ja rakentaa uutta vaikka oleva rakennus ei olisikaan suojeltu tai kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Moninaisten tavoitteiden ja paineiden paletissa ratkaisuja on totuttuja konventioita enemmän: korjaaminen, perusparantaminen, käyttötarkoituksenmuutokset ja mahdollinen lisärakentaminen tuovat lähes aina punnitsemisen arvoisia vaihtoehtoja kiinteistökehitykseen.

 

Korjauskelpoisten rakennusten elinkaarien pidentäminen on yksi vaikuttavimmista keinoista ehkäistä rakennusalan ympäristökuormaa.² Rakennuskannassamme on runsaasti tyhjillään olevia tai vajaakäyttöisiä rakennuksia,³ joiden kohtalo on avoin, mutta potentiaali merkittävä. Olemassaolevan rakennuskannan tehokkaampi käyttö, käyttöiän pidentäminen ja materiaalitehokkuus on sekä älykästä, taloudellista, kestävää mutta myös kaupunkikulttuuria elävöittävää ja kerroksellista rakennettua ympäristöä tuottavaa toimintaa. Rakennukset joilla on historia ovat myös kuluttajan ja sijoittajan näkökulmasta usein ja tulevaisuudessa enenevissä määrin kiinnostavampia vaihtoehtoja kuin mediaani uudistuotanto. Olemassaolevien rakennusten ajalleen tyypillisiä ja ainutkertaisia ratkaisuja ei voi rakentaa uudelleen.

 

Jo toteutetuissa korjaus-, uudelleenkäyttö- ja kiinteistökehityskohteissamme meille on ollut tärkeää huomioida oleva rakennus kokonaisuutena. Jokaisella rakennuksella on valtavasti ominaisuuksia jotka ohjaavat mahdollisia muutoksia kohti pidempää elinkaarta: millaiseksi rakennus on alun perin suunniteltu, mitä rakenneratkaisuja on tehty, millaiset rakenteen ja rakennusosien kunto ovat käyttövuosien jälkeen ja miten rakennus vastaa nykyisiin terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, melun- ja palotorjuntaa sekä energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin.⁴

 

Arkkitehdit ovat tottuneet suunnitteluprosesseissaan navigoimaan lukuisien, välillä risteävienkin tavoitteiden ja reunaehtojen välillä. Olemassaolevan rakennuksen ymmärtäminen ja sen asettamiin ehtoihin suhtautuminen esteen sijaan mahdollisuutena on korjausrakentamisen onnistumiselle tärkeää. Meille huolellinen perehtyminen rakennukseen ja rakennuspaikkaan on kaikkien projektiemme lähtökohta. Hankittu tieto perustelee ratkaisumme. Välillä paras mahdollinen lopputulos syntyy kuin itse rakennuksen ehdottamana, välillä monista tasaväkisistäkin vaihtoehdoista tarkkaan valittuna.

Arkkitehdit ovat tottuneet suunnitteluprosesseissaan navigoimaan lukuisien, välillä risteävienkin tavoitteiden ja reunaehtojen välillä.

Loftasunnot vanhassa painotalossa, Loviisa. ©HELST Arkkitehdit 2021.

Loftasunnot vanhassa painotalossa, Loviisa. ©HELST Arkkitehdit 2021.

Rakennushistoriallinen näkökulma

 

Jo 1960-luvulla väitettiin vanhojen rakennusten olevan teknisesti käyttökelvottomia, toiminnallisesti jälkeenjääneitä, pieniä, tehottomia ja rumia. (2) Tämän takia suuret määrät puutalokortteleita, kertaustyylejä edustavia kivitaloja ja jopa laadukkaasti rakennettuja huviloita purettiin. Nykyään kadotettuja rakennuksia tai kokonaisia katuja kaivataan, vaikka aikanaan uusrenessanssirakennuksen piparkakkumaista ulkonäköä pidettiin rumana.

 

Samanlainen retoriikka oikeuttaa  nyt 1960- ja 70-lukujen modernistisiin rakennuksiin kohdistuvan purkuaallon. Helsingin seudulla puretaan jopa 1990-luvun rakennuksia. Yleisistä ajatuksista poiketen esimerkiksi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakennetut kohteet ovat usein toteutettu laadukkaasti ja rakenteiltaan yksinkertaisesti. Rakennuksella saattaa olla hyvinkin käyttökelpoinen ja järjestelmällinen runko, joka mahdollistaa monentyyppistä uusiokäyttöä. Kyse ei ole siitä etteikö sopivia ratkaisuja olisi. Kyse on siitä, osaammeko esimerkiksi suunnittelijoina tai sijoittajina nähdä rakennusten pontentiaalin olla tavanomaisia ratkaisuja parempia.

 

Kiertotalouden mukainen rakentaminen on ollut osa rakennustapaamme aiemmin. Rakennusten ylläpito, huolto, korjaus, rakennusosien ja välillä kokonaisten rakennustenkin uudelleenkäyttö on ollut arkipäiväinen osa rakentamista vielä suhteellisen vähän aikaa sitten. Kiertotalouden mukaan toimiva rakennustapa synnyttää mahdollisimman vähän hukkaa rakennusprosesseissaan ja pyrkii suunniteluasteelta lähtien varmistamaan rakennuksen olevan pitkäaikainen ja lopulta kierrätettävissä.⁵ Kiertotalouden ajatukset ovat sovellettavissa nykyrakentamiseen. Periaatteet eivät ole ristiriidassa rakennustavan, vaan ennemmin sen takana olevan lineaarisen tuotannon ajatusmallien kanssa.

 

Perinteisten rakennustapojen ymmärtäminen ja niiden parhaiden puolien ottaminen osaksi nykyisiä työskentelytapojamme luo mahdollisuuksia, etenkin kun otetaan huomioon modernit tekniset edellytyksemme. Kiertotalouden mukainen rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua ja rakennusprojektissa mukana olevien asiantuntijoiden välistä hyvää kommunikaatiota ja yhteistyötä. ⁶ Perusteellisuus ja tarkkuus, hyvät rakennustavat, kommunikaatio- ja projektitaidot sekä laaja-alaisesta kiinnostuksesta kumpuava ammattitaito ovat arvoja ja taitoja joita HELST soveltaa kaikissa projekteissaan.

Kiertotalouden mallit luovat rakennusalalle valtavasti mahdollisuuksia

Uudet toimistotilat entisessä tupakkamakasiinissa, Pietarsaari. ©HELST Arkkitehdit 2021.

Kestävyyden näkökulma

 

Rakentamista viimeiset vuosikymmenet ohjanneet ajattelutavat ovat muuttumassa radikaalisti. Ilmastokriisin ja monimuotoisuuden köyhtymisen lisäksi myös muut suuret megatrendit, kuten väestönkasvun hidastuminen ja  sen kääntyminen laskuun esimerkiksi Euroopassa nostavat esiin kiinnostavan kysymyksen. Mihin kaikkeen tarvitsemme uudisrakentamista?

 

Lineaariseen tuotantoon perustuva rakentaminen ja siitä koituneet ongelmat ovat sekä rakennusalalla että yleisesti yhteiskunnassa pinnalla oleva teema. Kestävän rakentamisen välttämättömyys on tosiasia. Tyypillisesti lähes jokainen uudisrakennus lämmittää ilmastoa7 rakennusmateriaaliensa aiheuttamien päästöjen, käytönaikaisen energiankulutuksensa, rakentamiseen vaaditun teknisen infrasturktuurin ja rakennuspaikalta syrjäytettyjen viheralueiden vaikutuksen kautta. On myös oleellista ottaa myös huomioon monimutkaiset ja vaurioherkät yleiset rakennustapamme kun arvioidaan uuden rakentamisen tarpeellisuutta. Kestävyys ei ole teknisten toteutustapojen puuttumisesta kiinni. Tärkeää on se, miten muovaamme uudelleen tapamme ajatella, suunnitella ja rakentaa.

 

Sen lisäksi että siirrymme rakentamaan välttämättömät uudisrakennuksemme uusiutuvista rakennusmateriaaleista kuten puusta, jo olemassaoleva rakennuskanta täytyy nähdä arvokkaampana kuin mitä sen nyt ajattelemme olevan. Purkaminen ei ole kestävää, vaikka paikalle tuleva uusi rakennus tehtäisiinkin niin että sitä voisi joillakin mittareilla kutsua ekologiseksi. Päätös purkaa tarkoittaa nykytoimintatavoillamme uuden jätteen synnyttämistä, korkealle jalostetun rakennusmateriaalin tekemistä käyttökelvottomaksi ja sellaisen rakennuksen kadottamista, jota osaisimme ehkä taas muutaman kymmenen vuoden päästä pitää arvossa.

 

Kiertotalouden mallit luovat rakennusalalle valtavasti mahdollisuuksia. Edellytykset hillitä ilmastonmuutosta ja ehkäistä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ovat säilyttävässä ja korjaavassa rakentamisessa tehokkaimmat. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä.⁸ Jätteen väheneminen on myös selkein kokonaan rakennusprojektista katoava kuluerä, sillä lainsäädäntö tulee tulevaisuudessa velvoittamaan purkamispäätöksen yhteydessä tarkempiin perusteluihin, varotoimiin ja toisaalta ohjaamaan sen kustannuksia ylöspäin. Kiertotalouden ottaminen osaksi rakennuskulttuuria sekä auttaa suojelemaan arvokasta rakennusperintöämme että synnyttää uutta. Uutta ajattelua, uusia toimintatapoja, toimialoja ja toimijoita, uudenlaisia markkinoita ja uusia bisnesmalleja.

Uudet toimistotilat entisessä tupakkamakasiinissa, Pietarsaari. ©HELST Arkkitehdit 2021.

Kyse on siitä, osaammeko nähdä rakennusten pontentiaalin olla tavanomaisia ratkaisuja parempia.

Korjaus- ja kiinteistökehityshankkeemme

Lähteenä käytetty tutkimustieto:

 

1) Huuhka et al. (2021) Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot. Ympäristöministeriö. Luettavissa täältä.

2) Huuhka (2019) Rakennusten kiertotalous ja korjausrakentaminen. Luento Tampereen yliopistossa. Luettavissa täältä.

3) Huuhka (2016) Demolished buildings: Empirical evidence on types, ages and construction materials. Julkaisussa P. Hajek, J. Tywoniak, A. Lupisek, & K. Sojkova (Eds.), CESB16 – Central Europe towards Sustainable Building 2016: Innovations for Sustainable Future, June 22–24, 2016, Prague (s. 1105–1112). Czech Technical University in Prague.

4) Kalliola (2018) Suojellun rakennuksen korjaus- ja muutostyön suunnittelua koskevat säännökset. Tampereen yliopisto. Luettavissa täältä.

5) Jylhä (2021) Kiertotalous ohjaa rakentamisen elinkaarta – Kiertotaloustoiminta osaksi rakentamisen ammattitaitoa. Luettavissa täältä.

6) Pitkänen & Kolehmainen (2021) Kokeiluista ja piloteista potkua korjausrakentamisen kiertotalouteen. Circwaste-materiaalit kiertoon -hanke. Luettavissa täältä.

7) Pelsmakers et al. (2021) Everything needs to change. Luettavissa täältä.

8) Ympäristöministeriö (2021) Rakentamisen kiertotalous. Luettavissa täältä.